Jätevesien käsittelyssä anaerobiset ja aerobiset prosessit ovat kaksi ensisijaista teknologista reittiä. Kuten hoitojärjestelmän vasemmalla ja oikealla kädellä, jokaisella on omat sovellusskenaarionsa ja toimintalogiikkansa. Niiden erojen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää rationaalisten valintojen tekemiseksi käytännön sovelluksissa.
► 1. Perusperiaatteet ja toimintaominaisuudet
Anaerobinen hoitoon prosessi, jossa mikro-organismit hajottavat orgaanisen aineen biokaasuksi hapettomassa-ympäristössä. Se ei vaadi ulkoista hapen syöttöä, mikä johtaapienemmässä energiankulutuksessa ja se tuottaa myös biokaasua, joka voidaan ottaa talteen energiakäyttöön.Tällä prosessilla on tietyt lämpötilavaatimukset, ja se toimii vakaammin sopivissa lämpötiloissa. Mikro-organismien hitaasta kasvusta johtuen järjestelmän-käynnistys kestää yleensä kauemmin.
Aerobinen hoitopäinvastoin, käyttää aerobisia mikro-organismeja hajottaakseen orgaanista ainetta jätevedestä happipitoisissa olosuhteissa. Tämä menetelmä edellyttää jatkuvaa hapen saantia veteen, mikä johtaasuhteellisen korkea energiankulutus. Siinä on kuitenkin nopea reaktionopeus, lyhyt käynnistysaika-, ja se osoittaa merkittävää tehokkuutta alhaisen-–-keskipitoisuuden jäteveden, kuten kotitalousjäteveden, käsittelyssä.Aerobinen prosessi tuottaa suuremman määrän ylimääräistä lietettä, joka vaatii lisäkäsittelyä ja hävittämistä.
► 2. Tekniset edut ja sovellusskenaariot
Anaerobinen käsittely on erinomainen käsittelemään erittäin{0}}vahvaa orgaanista jätevettä, kuten tiettyjen elintarvikejalostus- ja panimoteollisuuden jätevesiä.Se ei ainoastaan vähennä tehokkaasti saasteita, vaan myös muuntaa jätteet biokaasuksi energian talteenottoa varten, mikä tekee siitä sopivan sovelluksiin, joissa on energian-säästö- ja kulutus-vähennystarpeita. Sen jätevesi sisältää kuitenkin usein edelleen tietyn määrän orgaanista ainetta, mikä edellyttää integrointia myöhempien prosessien kanssa edistyneen käsittelyn edellyttämiseksi.
Aerobista käsittelyä käytetään laajalti kunnallisten kotitalousjätevesien ja yleisten teollisuusjätevesien käsittelyssä.Sillä on vahva sopeutumiskyky sisäänvirtauspitoisuuden vaihteluihin, suhteellisen yksinkertainen käyttö ja hallinta, ja se voi poistaa tehokkaasti orgaanista ainetta täyttääkseen yleiset poistostandardit. Sen toiminta on kuitenkin riippuvainen jatkuvasta ilmastamisesta, mikä aiheuttaa merkittäviä sähkökustannuksia, ja se tuottaa suuren määrän lietettä, mikä on otettava huomioon toiminnassa.
► 3. Valinta ja yhdistelmä: Ei yhtä vastausta
Varsinaisissa suunnitteluprojekteissa anaerobiset ja aerobiset prosessit eivät sulje toisiaan pois. Sen sijaan niitä yhdistetään usein jäteveden ominaisuuksien ja lopullisten käsittelytavoitteiden perusteella.Erittäin monimutkaisen ja tiivistetyn jäteveden tapauksessa voidaan ensin käyttää anaerobista prosessia vähentämään merkittävästi kuormitusta ja ottamaan talteen energiaa, minkä jälkeen voidaan käyttää aerobista prosessia myöhempää kiillotusta varten jäteveden laadun varmistamiseksi.Tavallisen kunnallisen jäteveden tapauksessa aerobisen prosessin tai sen muunnelmien suora soveltaminen voi riittää vaatimusten täyttämiseksi.
Tekniikan valinta on kattava{0}}vaihtoprosessi, joka edellyttää useiden tekijöiden huomioon ottamista,mukaan lukien tuloveden laatu, käsittelyvaatimukset, energiankulutusrajat, käyttökustannukset ja paikan olosuhteet.Näiden kahden ydinteknologian perusluonteen ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti tieteellistä päätöstä.